Armeija apuun ?

Perjantai 20.4.2018 klo 8:19 - Aleksi Ahlqvist



Kesä lähenee ja hirvieläinlupien haku on käynnissä. Metsästäjät ja Luke ovat tehneet omat kanta-arvionsa ja maanomistajat esittävät oman näkemyksensä eläinkantojen koosta. Niistä käydään julkista keskustelua joka on taas kääntymässä piikittelyn ja haukkumisen puoleen. Mielipiteitä lehdissä ja internetissä julkaistaan siitä, miten hirvi- ja peurakantaa kasvatetaan tarkoituksella isoksi, jotta metsästäjillä olisi kivaa syksyisin. Vastapainona näille kommenttikentät täyttyvät toisen ääripään mielipiteistä, joissa halutaan korkeamman riistapaineen kestämistä maanomistajilta. Lisäksi lusikkansa soppaan laittaa tietenkin liikennepuoli ja koko ajan kasvavat kolaritilastot.

Metsästys elää todennäköisesti isointa muutosvaihetta tällä hetkellä. Maanomistus pirstaloituu, taloudelliset näkymät ja raha ohjaavat yhä enemmän metsänkasvatusta ja viljelyn tulot tiukkenevat koko ajan. Suomalainen maanomistaja ja viljelijä ei lähtökohtaisesti halua tähän enää riistaeläimiä, jotka syövät osan tuotosta. Tämä taas ajaa keskustelun suoraan siihen, että riistakantojen pitää olla siedettävällä tasolla.

Mikä on siedettävä taso ? No siitäpä se pallo lähti pyörimään ja sitä ei sitten enää pysäytetäkkään. Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa (18.4.2018) oli esitetty, että hirvikantaa leikataan 1/3 nykyisestä valtakunnallisesti. Valkohäntäpeurojen kanta on todella voimakas V-S, Uudenmaan ja Satakunnan alueilla ja kantaa on tarkoitus leikata voimakkaasti. Toistaiseksi vielä villisika ei ole päässyt niin paljoa levittäytymään, että se olisi koko ajan tapetilla. Uskon että sekin aika vielä koittaa, mutta toivon olevani väärässä.
Eli onko villisian kanta tällä hetkellä siedettävä ? Vaikeasti metsästettävä eläinlaji (vrt. peura), joka ei paljoa anna itsensä näkyä. Mutta kun keskustelu ei ole koko ajan villisian ympärillä, niin uskoisin silloin kannnan olevan siedettävä. Olisiko siinä tavoite peura- ja hirvikannalle ? Tuskinpa, koska varsinkin peurojen osalta kantaa pitäisi leikata todella paljon (varmaan 90%). Tämä taas ei ole kestävän käytön periaatteen mukaista.

Asiaan liittyy yhtenä näkökulmana kaupallinen metsästys, jota eri instanssit ajavat voimakkaasti eteenpäin. Perusteina riistan arvon nousu, työpaikkojen lisääntyminen ja maanomistajien riistapaineen kestämisen kasvaminen.
Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että tämä tulisi kaatamaan nykyisen seuratoiminnan melko pitkälti, jos tähän ei oteta mukaan seuroja. Myöskin riistakannat tulisivat nousemaan entisestään. Eli tällä toimintatavalla olisi pahimmassa tapauksessa kaatumassa nykyinen metsästyskulttuurimme. Ei kuulosta hyvältä..

No mitä sitten pitäisi tehdä ? Kompromissia toisensa perään ja virallisten tahojen (MMM, LUKE, Riistakeskus) tulisi paneutua asiaan yhdessä, kysyen mielipiteet asianosaisilta kattojärjestöiltä (MTK ja Mets.liitto nyt ainakin) joille alueelliset seurat/yhdistykset antaisivat omat näkemtksensä. Lisäksi riistapolitiikkaa tulisi katsoa alueellisesti paremmin, eikä valtakunnallisesti. Hyvänä esimerkkinä on metsäkanalintujen rauhoitusajat, joista tehdään päätökset vuosittain ja alueellisesti. Eikö tätä samaa mallia voisi käyttää myös sorkkaeläimissä ? Ainakin kokeilemisen arvoinen asia tämä olisi, vaikka 2-3 vuodeksi eteenpäin.

Mielestäni näiden virallisten instanssien tulisi tehdä päätöksensä ja niiden mukaan edetä. Tämä toimintatapa siirtäisi kaiken vastuun virallisille tahoille ja kenttätason riitely ja huutelu (uskoakseni) laantuisi. Toki tällä systeemillä voidaan mennä ojasta allikkoon, mutta ainakin syyttävä sormi on helpompi osoittaa johonkin.

Reilu 15 vuotta sitten hirvikanta oli Suomessa todella kovalla tasolla ja silloinkin julkisuudessa käytiin todella kovaa keskustelua julkisuudessa metsästäjien saamattomuudesta ja hirvien kannan leikkaamisesta. Itselleni jäi silloin mieleen kommentti, että armeija tarvitsisi saada ampumaan hirvet pois, siellä kun on aseistettuja ihmisiä jotka on koulutettu niitä käyttämään. Pölyn laskeuduttua (ja metsästäjien leikattua hirvikannan alas) totesin muutamaan kertaan, etten halua tuota kommenttia enää ikinä julkisuudessa nähdä.

No, sieltä se taas tupsahti ensiin erään lehden mielipidekirjoituksessa. Taas mennään...


Kommentit

20.4.2018 14:14  Heikki Sikilä

Niin mikähän siinä on ettei tasapainoa saada noissa hirvieläinkannoissa aikaiseksi. Jos ja kun vahinkoja tulee liikaa taimistoille metsissä ja peurakolareita maanteillä, Varsinais- Suomen maateilläkin useita joka päivä niin kyllä silloin pitää metsästystä tehostaa ei siinä muuta mahdollisuutta ole. Peurakantaa varsinkin pitää verottaa vuosittain moninkertaisest i nykyiseen määrään verrattuna. Sivusta seuranneena olen kuitenkin huomannut että moni vaikuttajametsästäjä on jopa sitä mieltä että peuroja ei ole liikaa ja näin ollen lupia ei anota lisää vaikka lisälupien hakuun on jopa kannustettu riistahallinnon taholta. En oiken ymmärrä sitä että metsästäjät jotka harrastavat kyseistä metsästystä eivät käytä runsaan peurakannan suomia mahdollisuuksia hyväkseen, jäähän usein lupia jopa käyttämättä ,ja siihen ei varmastikaan ole syynä puute peuroista. Parhaiten metsästäjät ja metsästysseurat turvaavat tulevaisuutensa jos välit maanomistajiin säilyvät hyvinä ja yksi tapa sen asian hoitamiseen on pitää hirvi ja peurakannat siedettävällä tasolla. Kukaan metsänomistaja ei halua ruokkia puuntaimilla ylisuurta hirvi ja peurakantaa maillaan.

20.4.2018 16:13  Aleksi Ahlqvist

Olen Heikki kanssasi samaa mieltä, että lähtökohtaisesti meidän on kuunnelta maanomistajia näissä asioissa, he kun tämän harrastuksen mahdollistavat. Tänävuonna Mynämäen alueen RHY ampuu peuroja suunnilleen Luken suositusten mukaan, ettei kannan pitäisi ainakaan kasvaa. Toivottavasti tämä riittää, ja jos ei, niin ensivuonna haetaan taas enemmän lupia.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini